26. maaliskuuta 2011

Energia-asiat vaaliohjelmissa

Näin vaalien alla on puolueiden taas aika kirjoittaa toinen toistaan parempia korulauseita siitä, kuinka Suomesta tehdään parempi paikka. Ilmastonmuutos lienee kaikilla puolueilla energiapolitiikan ykköshuoli. Öljyhuippua taas ei oletettavasti kukaan mainitse sanallakaan. Ilmastonmuutoksen vastustamiseen käytetään kuitenkin jossain määrin samoja keinoja, kuin öljyhuippuun varautumiseen - eroon fossiilisista polttoaineista. Miten puolueet sitten ratkaisisivat kyseiset ongelmat?

Jonkinlaisena yhteenvetona voi todeta, että:

- Fossiilisista polttoaineista halutaan eroon
- Bioperäisiä energianlähteitä kannattaa suurin piirtein joka puolue, turve jakaa mielipiteitä
- Energiansäästö on toinen yhteinen teema, erityisesti rakennuksien energiatehokkuutta halutaan parantaa
- Joukkoliikennettä suositaan, erityisesti raiteilla kulkevaa

Kokoomus


Toivotalkoot

1. RAKENNETAAN JÄRKEVÄSTI. Asunnot tulee kaupungeissa ja niiden ympäristöissä rakentaa kaukolämmön ja joukkoliikenteen piiriin. Ei haulikolla ammuttua yhdyskuntarakennetta vaan eheää kaavoitusta, jotta kuntalaisille voidaan tarjota paremmat palvelut ja enemmän aikaa perheelle ja harrastuksille.

Kieltämättä hillitsisi yksityisautoilua.

2. MENNÄÄN BUSSILLA! Joukkoliikennepalveluiden on oltava helposti kaikkien saatavilla, lippujen hinnat kohdallaan ja palvelun taso korkealla. Reittioppaat ja aika taulutiedot löytyvät helposti netistä tai kätevästi kännykällä. Kunnissa on oltava vaihtoehtoja liikkumiseen. Etenkin kaupungeissa voidaan miettiä, onko järkevää ajaa jokaista pikkumatkaa autolla, kun voi hoitaa terveyttään kävellen tai pyöräilemällä? Pyörällä polkee mummo ja tyttärentytär kauppaan tai töihin kunhan kevyen liikenteen tarpeet huomioidaan. Junaliikenteessä tulee panostaa erityisesti pikayhteyksiin, joilla kytketään yhteen työpaikat ja asuinalueet. Haja-asutusalueilla yksityisautoilun vaihtoehdoksi on etsittävä myös muita liikkumismuotoja. Tälläisiä voivat olla esimerkiksi kimppakyydit tai kutsuliikenne.

Junaliikenteessä voisi mielestäni ensiksi panostaa aikatauluissa pysymiseen. "Oma junavuoroni" on valehtelematta yli 50% aamuista myöhässä, enkä ihmettele, jos ihmiset ovat pakkasessa seisoskeluun kyllästyneenä vaihtaneet autoon. [/vuodatus]


3. TUOTETAAN ENERGIAA ILMASTOYSTÄVÄLLISESTI. Sillä on väliä, kuinka energiaa kunnissa tuotetaan. On aika siirtyä ilmastoystävälliseen tuotantoon, jossa suositaan fossiilisten energialähteiden sijaan uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa.


Tätä mieltä ovat varmaan kaikki puolueet. Konkreettisia ehdotuksia?

4. JÄTE KIERTOON JA KÄYTTÖÖN! Jätteiden energiahyötykäyttö pitää ainakin kolminkertaistaa Suomessa lähivuosina. Jätteen tuotantoa pitää saada pienemmäksi, eikä energiakäyttöön sopiva jäte saa jäädä makaamaan kaatopaikoille. Tarvitaan tietoa ja asennetta.

Tässä ollaan oikeilla jäljillä, Suomessa yhdyskuntajätteistä 54% hyötykäytettiin vuonna 2009 (tilastokeskus), kun esim. Tanskassa ja Ruotsissa luku oli jo 2006 luokkaa 95%. Eipä tällä kuitenkaan öljyriippuvuutta paljoa vähennetä.


5. OSALLISTUTAAN VOIMALLA ENERGIANSÄÄSTÖTALKOISIIN! Kunnissa tulee kannustaa ja opastaa vanhan rakennuskannan energiataseen parantamiseen. Näissä talkoissa myös valtiovallan on oltava mukana. Lämmitysjärjestelmien uusijoille on olemassa energia-avustuksia, jotka auttavat ilmastoystävällisempiin lämpöpumppuihin, lämmön talteenottojärjestelmiin sekä pelletti- ja aurinkoenergiajärjestelmiin siirtymisessä. Kotitalousvähennystä laajennetaan niin, että sillä voi rahoittaa energiatehokkuutta ja energiansäästöä parantavien korjausten suunnittelua. Ja kunta näyttäköön itse esimerkkiä. Viimeinen muistaa sammuttaa valot valtuuston istuntosalista!

Rakennusten lämmittämisen osuus energian loppukäytöstä Suomessa on n. 20%.

Keskusta


Vähän kuin itseäsi äänestäisit

Keskustan tavoitteena on

- että Suomi sitoutuu osana Euroopan unionia ja yhteistyössä muiden kehittyneiden maiden kanssa kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähentämiseen.

- että energian säästöä tehostetaan ja energiatehokkuutta parannetaan EU:n asettamien tavoitteiden mukaisesti maakohtaisesti jo tehdyt toimet huomioiden.

- että seuraava hallitus laatii kansallisen uusiutuvan ja bioenergian strategian.

- nostaa Suomen energiaomavaraisuus radikaalisti vähintään 40 prosenttiin lisäämällä voimakkaasti uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden käyttöä.

"Radikaalisti" 30% -> 40%.. no, parempi kuin ei mitään.

- nostaa uusiutuvien energiaraaka-aineiden osuus vähintään 35 prosenttiin.

25%:sta.

- kehittää Suomen energiajärjestelmää hajautettuna ja moniin vaihtoehtoihin nojautuvana niin, että mitään taloudellisesti ja ympäristöllisesti välttämätöntä eikä hyväksyttävää, kilpailukykyistä ja turvallista kotimaista energiavaihtoehtoa ei suljeta pois.

- vähentää radikaalisti hiilen ja öljyn käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa.

- lisätä voimakkaasti uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden käyttöä kaikissa tuotantomuodoissa ja turvata tähän tarkoitetun julkisen rahoituksen riittävyys. Lisäksi tavoitteena on varmistaa niiden kilpailukyky erillisen selvityksen perusteella joko sertifikaatein tai syöttötariffein.

- poistaa tarpeettomat esteet jätteen energiakäytöltä ja lisätä sen käyttöä lämmön, energian, sähkön ja liikennepolttoaineiden tuotannossa.

- varmistaa yhteisessä sähkön ja lämmön tuotannossa pientuotannon verkkoon pääsy.

- tehdä kotimainen ja uusiutuva energia verottomaksi riippumatta energian käyttötarkoituksesta.

- että Suomi toimii yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa sähköntuotantokapasiteetin lisäämiseksi ja sähkön siirron pullonkaulojen poistamiseksi maiden väliltä yhteisellä markkina-alueella.

- että pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuutta parannetaan ja kilpailua lisätään kannustamalla tarvittaessa uusia toimijoita markkinoille.

- että kantaverkkoyhteistyötä kehitetään tavoitteena yhteispohjoismainen kantaverkko.

- kaksinkertaistaa puulla ja muilla uusiutuvilla biopolttoaineilla tuotetun sähkön ja lämmön tuotantoteho.

- lisätä vesivoiman käyttöä nostamalla jo rakennettujen laitosten tuotantotehoa ja mahdollistamalla uuden vesivoiman rakentaminen.

- että Suomi ponnistelee turpeen saamiseksi uusiutuvaksi tai hitaasti uusiutuvaksi energiaraaka-aineeksi tieteelliseen näyttöön perustuen. Jos tässä onnistutaan, sen käyttöä voidaan lisätä tuntuvasti sähkön ja lämmön tuotannossa.

- lisätä merkittävästi tuulivoiman käyttöä ja mahdollisuuksien mukaan myös aurinkoenergiaa sekä muita puhtaan energian käyttömuotoja.

- edistää markkinaehtoisin toimin maakaasun käyttöä.

- muuttaa jakelussa olevat liikenteen dieselpolttoaineet kokonaan biopohjaisiksi.

2,5 miljoonaa tonnia biodieseliä vuodessa tarvitsee 25 miljoonaa kuutiota puuta, kun hyödyntämiskelpoisia risuja ja kantoja syntyy Suomessa 15 miljoonaa kuutiota vuodessa. Turpeen ja muun biomassan avulla tähän voitaisiin jopa päästä, mutta millä korvataan bensiini ja voimalaitosten polttama puu, olettaen ettei tuonti ole vaihtoehto.

- nostaa bensiinin biokomponentin osuus vähintään 20 prosenttiin. Osuutta pitää kasvattaa siitä eteenpäin niin nopeasti kuin alan teknologinen läpimurto sen sallii.

- toteuttaa biopohjaisten liikennepolttoaineiden verottomuus.

- tuottaa Suomessa ainakin kotimaassa kulutettava määrä liikenteen biopolttoainetta.

- luoda biokaasun monimuotoinen tuotanto- ja jakeluverkosto, joka kykenee tuottamaan 5-10 prosenttia liikenteen polttoaineista. Julkisessa liikenteessä biokaasun käyttömahdollisuudet ovat erittäin hyvät.

- kaksinkertaistaa Suomen julkiset T&K –panokset energiasektorilla, demonstraatiohankkeet mukaan lukien, noin vajaasta 65-70 miljoonasta eurosta vuoteen 2020 mennessä. Painopistealoja ovat liikenteen uuden sukupolven biopolttoaineet, tuuli- ja aurinkoteknologia, turpeen käytön uudet mahdollisuudet, biologistiikka sekä hajautettu sähkön- ja lämmöntuotanto.


Tutkimusta kannatetaan ehdottomasti, vielä kun geoterminen energia otettaisiin joukkoon mukaan.

Kaiken kaikkiaan ihan hyvä lista, jolla on oikea suunta (eroon fossiilisista) ja ennen kaikkea konkreettisia toimia, miten asiassa edettäisiin. Odotettavasti painopiste biopolttoaineiden edistämisessä, turve mukaanlukien.


SDP


Sosialidemokraatit haluavat

- Luoda ympäristöaloille tuhansia uusia työpaikkoja
- Säätää Suomeen ilmastolain
- Parantaa asumisen energiatehokkuutta ja panostaa joukkoliikenteeseen
- Kannustaa teollisuutta tekemään energiaa säästäviä investointeja
- Turvata uhanalaisten eläin- ja kasvilajien tulevaisuuden
- Suojella Itämerta ja muita vesistöjä
- Säilyttää itsenäisen ja vahvan ympäristöministeriön sekä tukea ympäristötyötä tekeviä järjestöjä


Hohhoijaa. Onko tämä todella paras lista minkä löysin / SDP sai aikaan? Kuka ei haluaisi edellä mainittuja asioita? Jos SDP haluaa erottua edukseen joukosta, niin ei sitä ainakaan näin tehdä.


Vihreät


Vihreillä on joka vaalipiirille oma vaaliohjelma, puolueella on kuitenkin oma Ilmasto- ja energiaohjelma (2005), jonka pääpiirteet ovat.

• Kaksi kolmasosaa Suomen ilmastopäästöistä syntyy energiantuotannosta. Energiasta yli puolet tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla ja runsas viidennes uusiutuvilla energialähteillä.

• Sähkönkulutus on yli kaksinkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä. Suomessa on merkittävä osa energiansäästömahdollisuuksista käyttämättä.

• Teollisuuden sähkömoottorit kuluttavat koko maan sähköstä yli kolmanneksen. Taajuusmuuttajan asentaminen voi puolittaa sähkönkulutuksen.


Merkittävä pointti. Suurin osa laitteista toimii sähkömoottoreilla (sorvit, trukit, nosturit yms.).

• Kiinteistöt kuluttavat Suomessa lähes 30 % energiasta. Kulutusta voidaan vähentää 10–15 % yksinkertaisilla keinoilla, kuten lämmitysjärjestelmän säädöllä.

• Matalaenergiaratkaisuilla voidaan vähentää uusien rakennusten energiankulutusta 50–80 %. Nykyisen rakennuskannan säästöratkaisut voivat nekin alentaa kulutusta puolella.

• Enemmistöön uusista pientaloista valitaan energiaa tuhlaava sähkölämmitys. Suora sähkölämmitys voitaisiin kieltää uusissa pientaloissa, jos samalla tuettaisiin asukkaita kestävien lämmitystapojen valinnassa.

• Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa polttoaineiden energiasisältö saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. Yhteistuotantoa voidaan laajentaa ja nykyisten laitosten rakennusastetta korottaa selvästi.

• EU:n tavoitteena on kaksinkertaistaa uusiutuvan energian osuus nykyisestä 6:sta 12 %:iin vuoteen 2010 mennessä. Jo tällä unioni pääsisi lähelle Kioton tavoitetta.

• Tuulivoima tuotti vuonna 2004 sähköä noin 40 miljoonalle eurooppalaiselle. Määrä vastaa kymmenen 1 000 MW:n ydinvoimalan tuotantoa. Tanskassa tuulivoimalla tuotetaan viidennes ja Saksassa 6 % sähköstä.

• Tuulivoimalla tuotetaan Suomessa vasta promille sähköstä, vaikka potentiaali on valtava. Kokonaisuudessaan tuulivoiman tekninen potentiaali ylittää Suomen sähköntarpeen.

Perusvoima täytyy kuitenkin tuottaa jollakin muulla tavalla. Vesivoimaa on liian vähän ja ydinvoima ei kelpaa, joten Vihreiden valinnaksi jää käytännössä kivihiili. Biomassaa kivihiilen ja polttonesteiden korvaamiseksi on liian vähän.

• Energiakasvi ruokohelven tuotannossa on mahdollista päästä 500 000 hehtaariin, mikä tuottaisi energiaa 15 TWh.

21% Suomen peltopinta-alasta tuottaisi siis n. 4% tämän hetken energiatarpeesta 100% hyötysuhteella. Nettoenergia olisi kiva tietää.

• Puuperäisillä polttoaineilla tuotetaan viidennes maamme energiasta. Suurin lisäys voidaan saada metsähakkeesta. Hakkeen teknis-taloudellinen potentiaali on 30 TWh.

• Biokaasu soveltuu sekä liikenteen polttoaineeksi että energiantuotantoon. Jätteistä saatavan biokaasun tekninen potentiaali on 70-kertainen nykykäyttöön verrattuna.

• Lämpöpumpulla voi vähentää lämmityssähkön kulutusta 60–80 % hyödyntämällä energiaa maasta, vedestä tai ilmasta. Suomessa pumppuja on 35 000, Ruotsissa jo yli 400 000.

• Aurinkoenergian avulla voi säästää pientalossa kolmasosan lämmitysöljyn kulutuksesta.

• Vuonna 2030 vedyn osuus Pohjoismaissa voisi olla noin viidennes liikenteen energiantarpeesta.

• Jos energiantuotannon ulkoiskustannukset ympäristölle ja terveydelle otettaisiin huomioon, hiilellä ja öljyllä tuotetun sähkön hinta kaksinkertaistuisi.

• Fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa on asteittain vähennettävä ja lopulta käytännössä lopetettava. Nykyään tehtävät satsaukset voivat osoittautua hukkainvestoinneiksi.

• Kestävä energiatalous on monipuolinen kokonaisuus, johon kuuluvat mm. puuenergia, biokaasu, peltoenergia, tuulivoima, lämpöpumput, vesivoima ja aurinkolämpö. Suomessa on mahdollista tehostaa energiataloutta merkittävästi ja kattaa loppu energiantarve uusiutuvilla.

Perusvoiman tarve on mielestäni Vihreiden Akilleen kantapää. Nykyisellä teknisellä tietämyksellä perusvoima voidaan tuottaa ydin- tai vesivoimalla tai fossiilisilla polttoaineilla. Ydinvoimaa Vihreät tunnetusti vastustavat. Vesivoimaa voidaan merkittävästi - joskaan ei ratkaisevasti - lisätä vain Lapin tekoaltailla, joita Vihreät vastustavat myös. Jäljelle jää hiili, öljy ja maakaasu, joista jälkimmäiset ovat kovin kalliita. Biomassaa taas on Suomessa liian vähän, turve kun ei kelpaa myöskään.

Energiansäästö on toki tavoiteltavaa.


Perussuomalaiset


Perussuomalaisten vaaliohjelmassa on sivun mittainen osio pyhitetty energiapolitiikalle. Hieman tiivistettynä:

- Perussuomalaisten mielestä Suomi tarvitsee monipuolista energiapolitiikkaa, joka pitkällä tähtäyksellä perustuisi omavaraisuuteen. Ydinvoiman rinnalla kehitetään uusiutuvia energialähteitä hyödyntävää energiatuotantoa etenkin lämmöntuotannossa.

- Energiaratkaisuja tehtäessä on aina pyrittävä huomioimaan energian kotimaisuusaste eli esimerkiksi tukipolitiikassa ei saa olla sijaa suomalaisten keskinäiselle kateudelle.

- Tällä hetkellä valtaosa uusituvasta energiastamme tuotetaan metsäteollisuuden sivutuotteena, ja jatkossakin on huomioitava, ettei teollisuuskäyttöön soveltuvaa puuta aleta polttaa, vaan haetaan sille jalostusarvoa.

- Biokaasun tuottamisen mahdollisuuksia ei ole toistaiseksi Suomessa juurikaan hyödynnetty, mikä haittaa erityisesti maaseutua, jossa biokaasua voitaisiin tuottaa muun maatalouden ohessa merkittävä määrä jo pelkästään maatalousjätteistä.

- Käytännössä biokaasun suurin käyttöpotentiaali olisi liikenteessä, jossa Suomen on pyrittävä lähivuosikymmeninä irtautumaan öljyriippuvuudesta. Öljyn maailmanmarkkinahinta tulee nousemaan merkittävästi, ja varautuminen siihen on aloitettava nopeasti.

- Suomessa on merkittävät metsävarat, joiden avulla voidaan tuottaa biokaasua ja turpeen käytön mahdollisuudet piilevät turpeen jalostamisessa dieseliksi. Turvetuotannossa on kuitenkin aina tarkkaan huomioitava mahdolliset riskit, jotka siihen paikallisesti liittyvät.

- Energiansäästäminen on huomioitava erityisesti korjausrakentamisen yhteydessä eli energiatehokkuuskorjaukset tulee tehdä samalla muun korjausrakentamisen kanssa. Energiatehokkuuden edistämisessä on huomioitava puurakentaminen.

- Jätteiden kierrätys mahdollistaa monta asiaa ja varsinkin muovijätteistä olisi jalostettavissa dieseliä jätteiden polttamisen sijaan. Biokaasutuksen avulla jätteistä saadaan sekä energiaa että lannoitteita toisin kuin polttamalla ne. Siksi polttolaitoksia rakennettaessa on tarkasti laskettava, mikä on kokonaistaloudellisesti kannattavin vaihtoehto jätepolitiikassa.

Painopiste siis omavaraisuuden lisäämisessä, keinoista erityisesti biokaasusta puhutaan, muttei juurikaan tarjota konkreettisia toimia.

Vasemmistoliitto


Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa ei ole omaa osuutta energia-asioille. Asiaan liittyviä otteita:

- Julkisesta liikenteestä tulee tehdä haluttu liikkumismuoto ja vaihtoehto yksityisautoilulle laatua ja luotettavuutta lisäämällä, lippujen hintoja alentamalla ja vuorojen määrää kasvattamalla. Tähän suuntaan edetään korottamalla valtion joukkoliikennetukea.

Kaupunkien välistä liikennettä pitää siirtää määrätietoisesti juniin. Suurimpien kaupunkien sisäisen liikenteen tulee perustua raideliikenteen ja kevyenliikenteen yhdistämiseen. Rataverkosta pitää tehdä ensisijainen väline myös tavaraliikenteeseen. Tämä edellyttää suuria investointeja uusiin ratayhteyksiin ja peruskorjaukseen. Alueilla, joille raideyhteyksien rakentaminen ei ole järkevää, pitää turvata toimiva linja-autoliikenne.

- YDINVOIMAA EI TULE RAKENTAA LISÄÄ.

- Asumisen hiilidioksidipäästöt tuottavat kolmanneksen päästöistä. Valtion on tuettava ympäristöystävällistä korjaus- ja uudisrakentamista. Asumisneuvonta on säädettävä laissa kuntien tehtäväksi ja rahoitettava valtion varoin.

RKP


Rikkaamman Suomen puolesta

Haluamme:

- että tulevaisuudessa yhä suurempi osuus liikenteestä
kulkee raiteilla

- vaikuttaa siihen, että saamme laajan, kansainvälisen
ja juridisesti sitovan ilmastosopimuksen

- tehdä ympäristöteknologiasta kansallisen, tietointensiivisen
kasvualan


Kristillisdemokraatit


Vaaliohjelma

- Maatalousyrittäjyyttä laajennetaan energiayrittäjyyteen. Energiaomavaraisuusratkaisut voivat rakentua esim. biolaitoksen tai pienen CHP-voimalan varaan ja tällaisten suunnitteluun, markkinoille tuomiseen ja käyttöönottoon tulee kannustaa.

- Suositeltavin energiamuoto on energian säästö. Suomen oman energiatuotannon tulee olla monipuolista, hajautettua, omavaraista ja kilpailukykyistä. Päämääränämme on energiajärjestelmä, joka minimoi ympäristökuormitusta ja turvaa kestävän energiatuotannon. Siinä tutkimustyö ja tuotekehitys ovat avainasemassa. Ympäristötehokkaalla tekniikalla on hyvät edellytykset kasvattaa myös vientiä kansainvälisten ympäristövelvoitteiden lisääntyessä.

- Biovoimasta luodaan kilpailuvaltti Suomelle. Tarvitsemme voimakkaita panostuksia uusiutuvaan kotimaiseen energiaan. Biovoima on kotimaista, työllistävää energiaa, jonka aluepoliittiset vaikutukset voivat olla tulevaisuudessa merkittäviä.

- Uusien ja vanhojen rakennusten energiatehokkuutta parannetaan harkitusti huomioon ottaen mm. sisäilman laatu ja huolto. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa syntyvää kaukolämpöä tulee käyttää ja suosia (siellä missä infrastruktuuri on jo olemassa). Esimerkiksi ilmalämpöpumput, maalämpö, tuulivoima, aurinkovoima ja paikalliset biovoimalat (metsäenergia, biokaasu) täydentävät haja-asutusalueilla

- Tuulivoiman rakentaminen toteutetaan tuulipuistoina hyvin valituille paikoille, joissa voimaloiden aiheuttamat haitat ovat mahdollisimman pienet.

- Älykkäät sähkönsiirtoverkot ja ajantasainen mittaus mahdollistavat uudet energiansäästöön kannustavat hinnoittelumallit, kulutushuippujen tasaamisen ja pientuottajan osallistumisen sähkömarkkinoille.

- Liikennettä siirretään raiteille yhä enemmän. Raideverkostossa osoitetaan nopeimmat panostukset rataverkon kunnostustarpeisiin ja pääradan välityskyvyn kasvattamiseen. Maaliikenteessä panostetaan polttokennoautojen, sähköautojen ja vähäkulutuksisten, biopolttoaineita käyttävien ja hybridiautojen käyttöönottoon. Kaikissa uusissa liikenneratkaisuissa huomioidaan infrastruktuurin ja käytön suhde siten, että pyritään mahdollisimman keveisiin ja muunneltaviin ratkaisuihin.

- Valtion suora joukkoliikennetuki ulotetaan useammille paikkakunnille sujuvan joukkoliikenteen ja ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti